SuperDigikoulu keräsi yli 70 000 koululaista pohtimaan omaa digihyvinvointiaan

Yhä useampaa nuorta huolettaa oma älypuhelimen käyttö. Missä menee fiksun käytön raja? Onko somesta haittaa? Miten voi suojautua huijauksilta? Yläkoululaisille suunnatulla digihyvinvoinnin oppitunnilla saatiin vastauksia tärkeisiin kysymyksiin.

Moni nuori kokee puhelimen ja netin käytön haittaavan hyvinvointiaan¹. Samaa mieltä ovat monet heidän vanhemmistaan. Lasten ja nuorten digihyvinvointi on kysymys, johon etsitään ratkaisuja eri puolella yhteiskuntaa.

Elisa ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto järjestivät yläkoululaisille digihyvinvoinnin online-oppitunnin, SuperDigikoulun, jonka tavoitteena oli tarjota nuorille vinkkejä ja apua omasta digihyvinvoinnista huolehtimiseen.

Jättimenestykseksi osoittautuneeseen SuperDigikouluun ilmoitettiin 424 koulua ja yli 70 000 oppilasta 182 paikkakunnalta ympäri Suomen. Tapahtuman juontajina toimivat somevaikuttajat Daniel Ahola ja Andreas Tolonen, jotka haastattelivat asiantuntijoita ja nuoria fiksuista digitavoista.

Näistä asioista SuperDigikoulussa keskusteltiin:

Miten päästä irti älylaitteen koukuttavuudesta?

Aivoasiantuntija ja psykologian tohtori Mona Moisala vertaa älylaitteiden tarjoamia sisältöjä aivojen karkiksi, eikä karkki ole aina meille hyväksi.

Kun pelaamme tai käymme TikTokissa, algoritmit valitsevat meille sopivin välein sisältöjä, jotka aktivoivat laskelmoidusti aivojen mielihyväkeskuksia. Näin koukutumme sisältöihin ja jäämme selaamaan TikTokiakin vielä ”seuraavaan hyvään videoon asti”.

Somesisältöjen käyttö vaikuttaa kuitenkin keskittymiskykyyn. Erityisen voimakkaasti se vaikuttaa nuorten aivojen hyvinvointiin. Kun totumme lyhyiden sisältöjen tuottamaan mielihyvään, pitempiin sisältöihin keskittyminen vaikeutuu. Moisalan mukaan hyvä testi itselle on, pystyykö katsomaan vaikka leffan ilman, että vilkuilee kännykkäänsä.

Moisala antaa vinkkejä siihen, miten omaa kännykän käyttöään voi hillitä.

“Puhelinta kannattaa pitää taskun sijaan repussa ja hiljentää ilmoitusäänet. Itselle voi asettaa rajoituksia puhelimen käyttöön. Joka päivä pitäisi olla ruudutonta lepoaikaa aivoille.”

Puhelimen selaaminen vaikuttaa myös uneen. Moisala kannustaakin sulkemaan puhelimen viimeistään puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on nuorten tukilinja, jossa voi maksutta jutella luotettavan aikuisen kanssa.

Kuinka välttää huijaukset netissä?

Netin sisällöt eivät ainoastaan koukuta, vaan ne voivat sisältää myös todellisia uhkia. Nuorille suurimmat uhat netissä ovat erilaiset huijaukset, joihin liittyy taloudellista tai seksuaalista hyväksikäyttöä.

“Esimerkiksi Snapchatissa kuka tahansa voi lisätä sinut kaverikseen. Jos myös omat sijaintitiedot ovat näkyvissä, se mahdollistaa groomauksen eli verkkoviettelyn”, kertoo Elisan kyberasiantuntija Riku Juurikko.

“Taloudellisissa huijauksissa nyrkkisääntö on, että jos jokin vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei todennäköisesti ole totta”, Juurikko sanoo.

Tyypillisen huijauksen tunnistaa myös siitä, että maksua tai klikkausta pyytävä luo kiireen tuntua. Näin uhria ajetaan hätiköityyn päätökseen.

Joskus huijaus voi tulla tutun oloisesta mutta hakkeroidulta tililtä tai oma sometili voidaan kaapata. Jos oma tili kaapataan, Juurikko kehottaa olemaan yhteydessä somepalvelun tarjoajaan. Jos taas pelkää antaneensa pankkitunnukset väärään paikkaan, pankkiin on syytä olla heti yhteydessä. Myös poliisille pitää tehdä rikosilmoitus.

Juurikko muistuttaa, että samaa salasanaa ei kannata käyttää joka palvelussa. Kun yksi palvelu hakkeroidaan, salasanalla voi päästä käsiksi muihinkin. Jos salasanoja on vaikea muistaa, kannattaa käyttää salasanapalveluita, joissa kaikki salasanat on talletettu yhden vahvan salasanan taakse.

Hyvä muistisääntö on, että kerran nettiin laitettu on siellä ikuisesti. Myöskään sellaisia kuvia, joita ei haluaisi vaikkapa vanhempiensa näkevän, ei kannata jakaa kenellekään.

Älä anna älylaitteen heikentää hyvinvointiasi

“Vaikka elämme digiaikaa, ihmisen mieli ja keho eivät ole digitaalisia”, sanoo MLL:n mediakasvatuksen asiantuntija Rauna Rahja.

Ihmisen hyvinvoinnin peruspalikoita ovat muun muassa riittävä uni, liikunta, ravinto, sosiaaliset suhteet ja mielekäs tekeminen. Jos digitaalinen maailma alkaa haitata jotain näistä tai arjen tasapainoa, voi olla kyse ongelmasta.

Hälytysmerkkejä voivat olla, että vanhat mielenkiinnon kohteet lakkaavat inspiroimasta, läheisiltä tulee netin käytöstä palautetta tai jos some on pakokeino hankalista tilanteista”, Rahja sanoo.

”Netistä voi joko etsiä jotain, tai sinne voi paeta.”

Aktiivinen netin käyttö onkin hyvinvoinnille passiivista parempaa.

“Aktiivinen käyttö tarkoittaa esimerkiksi sitä, että etsii tai luo sisältöä kiinnostavasta aiheesta. Passiivista käyttöä on, että avaa puhelimen ajattelematta, mitä sieltä haluaa.”

“Jos läheisen nettikäyttöön liittyy huoli oman tai läheisen turvallisuudesta, kannattaa kääntyä aikuisen puoleen. Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on nuorten tukilinja, jossa voi maksutta jutella luotettavan aikuisen kanssa”, Rahja vinkkaa.

Nettikiusaamiseen pitää puuttua

Tapahtumassa kuultiin myös nuoria. Nettikiusaaminen ja häiritsevät sisällöt ovat nuorten todellisuutta verkossa. Lukiolaiset Sofia, Helmi ja Vertti kertoivat Superdigikoulussa, että he näkevät lähes päivittäin ikävää sisältöä sosiaalisessa mediassa.

Miten siihen pitäisi suhtautua?

“Nettikiusaamiseen on usein korkeampi kynnys puuttua kuin oikeassa elämässä, koska verkossa esitetyt asiat ovat toisinaan tulkinnanvaraisia”, Sofia pohtii.

“Somessa ei aina näe omien toimien suoria vaikutuksia, ja siksi puuttuminen voi jäädä. Itse kannattaa aina miettiä somea päivittäessään, voiko tämä loukata jotakuta, onko tämä mukavaa sisältöä.”

Helmi nostaa esille somen yhteisöllisyyden mahdollisuutena.

“Jos muutkin uskaltavat puuttua loukkaavaan sisältöön, kynnys liittyä vastarintaan madaltuu.”

¹Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Elisan yhteistyönä toteuttama nuorten mediankäytön kysely, marraskuu 2023. N=3600